Kesäkuun kukkaloistoa serkkuni Aunen ja hänen puolisonsa Matin pihalla .Voi miten hyvät muistot meillä on menneestä kesästä . Muistan poutapilvet , kukkaloiston , ei sääskiä , auringossa loikoilua . Tosin ei tänä kesänä niin paljon kuin muina kesinä . Tänä kesänä oli paljon vieraita , menemistä ja tulemista . Siinä välissä rakennusten maalausta ja muuta kesäistä puuhaa .
Viime aikoina kirjan tekemistä ja kappas vaan , ihan Kanadan vieraita .
Kuulaat syyssäät kohottavat mielialan huimiin korkeuksiin . Kuuntelen , joko kurjet huutavat kokoontumishuutojaan . Se riipaisee , tulee ikävä . Ikävä , minne , kaukaisiin maihin - menneisiin aikoihin , onnen hetkiin .
Täytyy tajuta , se kaikki on tässä ja nyt , ei jossakin muualla . Tässä , juuri nyt .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti