Rita säpsähti hereille ja ihmetteli mikä oli herättänyt hänet . Hän istui unenpöpperöisenä vuoteellaan , hieroen silmiään kovin kummissaan . Silloin hän muisti . Nyt oli Joulukuun ensimmäinen päivä ja hän oli illalla sopinut Lisan , leikkikaverinsa kanssa , että mennään ennen koulun alkua katsomaan millainen kaupunki on jouluasussaan . Äiti oli illalla kertonut nähneensä , miten myymälöihin ja talojen ikkunoihin aseteltiin jouluvaloja .
Nopeasti Rita hyppäsi vuoteestaan ja alkoi pukea päälleen jo illalla valmiiksi tuolille asettamiaan vaatteita . Siinä pukiessaan hän huomasi , että verhojen lomasta pilkisti hieman erilaista valoa kuin toisina aamuina . Pieni odottava jännitys pani hänet kiirehtimään ja niin hän lähti laskeutumaan alakertaan . Ritan huone oli olohuoneen yläpuolella ja sinne laskeuduttiin kierreportaita pitkin . Hän sulki silmänsä ja piti toisella kädellään kiinni puisesta kaiteesta , että ei sekoaisi askelmissa laskeutuessaan tällä tavalla silmät kiinni .
No nyt hän tunsi seisovansa olohuoneen vihreällä nukkamatolla ja avasi silmänsä . Ja voi ihme , siinä se nyt oli se äidin illalla lupaama jouluikkuna . Äiti oli illalla jäänyt salaperäisen näköisenä ikkunan ääreen ja tässä tulos .
Suuri ikkuna oli ruudutettu punaisilla nauhoilla useisiin pieniin ruutuihin . Ruutujen reunoihin oli suihkunettu keinolunta , mikä näytti ihan oikealta lumelta . Kynttilät paloivat ikkunalla saaden lumen kimaltelemaan tuhansien välkkyvien tähtien lailla .
Tovin Rita seisoi ihastellen , kunnes muisti , minne oli menossa . Hän käveli olohuoneen poikki keittiötä kohti ja oli kompastua isän nahkaiseen TV-tuoliin . Hymyilytti , kun hän muisti äidin sanoneen , että tuolin nimeksi olisi paremminkin sopinut unituoli , sillä joka kerta kun isä istui siihen ja työnsi sen mukavaan takakenoon liikkuvan jalkatuen avulla , hän ennen pitkää oli autuaallisessa nirvanassa .
Mutta ei , nyt ei joudeta leikkimään isän tuolin kanssa . Mars keittiöön . Sieltä tulikin suorastaan ihana pekonin , paitetun munan ja paahtoleivän tuoksu . - Äiti touhusi siellä vaaleansininen aamutakki yllään , jaloissa punaiset mokkatohvelit . Isä oli mennyt töihin ja Rita arvasi heränneensä oven kolahdukseen isän lähtiessä .
Rita hotki aamupalaansa kamalalla kiireellä ja hidasti vautiaan arvaten äidin pian alkavan varoitella sen menevän väärään kurkkuun . " No , no Rita eipä hotkita , ei se joulukaupunki sieltä mihinkään karkaa ." - Pian hän sai syötyä lautasensa tyhjäksi , joi vielä päälle kuumaa kaakaota ja nyt matkaan .
Kiireellä hän työnsi jalkansa talvisaappaisiin ja laittoi päällensä uuden pörröisen takkinsa , joka äidin mielestä muistutti eskimoiden käyttämää takkia . Rita ryntäsi ulos lakki ja käsineet kädessään , mutta pysähtyi nopeasti portaille huomatessaan, että oli pakkanen ja pieni viima vei hengityshuurun mennessään . Nopeasti käsineet ja lakki . Nyt hän oli valmis ja lähti kävelemään takaovelta talon vieritse lapioitua käytävää pitkin . Mennessään hän taputti kädellään isän punaista Fordia mikä kuulema oli melkoinen menijä isän mielestä .
jatkuu huomenna.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti