sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Lokakuinen sunnuntai-ilta


Päivä pimenee iltaa kohti . Hyvä olo , turvallista . Tunne on sama kuin entisinä aikoina , perunat kellarissa , on puitu , karja sisätiloissa . Sade ei haittaa . Onkin se satanut ! Mistä tuota vettä riittäneekin. - Kohta se muuttuu lumeksi . Ensilumi tuo aina riemun rintaan , suksetko esille niikuin lapsena . Syksy , syksy , herättää aina suuret tunteet . Riemun ja ikävän samalla kertaa . 

Uni 

Kynnöspellolla 
kohmeisella viilulla
paljaat jalkani
ovat rohtuneet rikki 
tuska viiltää haavoja 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti