Kävelen kynnöspellon poikki rantaa kohti . Yöllinen pakkanen on jäädyttänyt viilut koviksi ja karkeiksi . Ne raastavat paljaat jalkani verille . Rannassa riite helisee kaislojen varsia vasten , tuulee pohjoisesta . Minä yksin täällä rannalla , kaikki ovat jo lähteneet . Miksi minua ei odotettu niin kauan , että olisin ollut tarpeeksi voimakas .
Kohta huomaan kauempaa tulevia parvia . Kuulen voimakkaat , valittavat lähtöjoikaisut . Hyvästi pohjoiset rannat . Minua kutsutaan .
Littyisinkö heidän joukkoonsa . - Huudan , älkää jättäkö minua tänne ... Yritän ja yritän - siipeni eivät kanna vielä ...
Teen vielä yhden epätoivoisen ponnistuksen ! - Siipeni kantavat - kohoan korkeuksiin .. Rajaton riemu rinnassa pakahdutaa . Minäkin , minäkin ...
Kesken laajan kaartelun huomaankin että en olekaan lintu . Eihän minun kuulu liidellä ja lähteä muuttomatkalle kaukaisiin maihin ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti