Joulun sanoma oli kiirinyt kautta maailman ja se saapui myös Junnonperälle katkaisemaan pitkän hämärän kaamoksen ajan . Aikaisin , jo loka -marraskuulla perukka sai yleensä vahvan lumipeitteen . Harmaa seutukunta näytti kyyhöttävän kylmissään hankien keskellä . Pakkanen paukahteli rakennusten seinissä , mutta sisällä taloissa , navetoissa ja talleissa oli lämmintä . Ahkerasti lämmitettiin uunia , savu nousi suorina patsaina ylös kohti hämärää taivasta . Tiellä kulkevien hevosten hengityshuurut muodostivat kuuraa sierainten ympärille ja selkään kertyi kuuramatto . Reen jalasten alla lumi naukui omaa säveltään , mikä kuului kauas aisakellon tai kulkusten äänen yli .
Vaikka seutu näytti hiljaiselta hankien keskellä , ei se toki ollut nukahtanut talviuneen . Joulun lähestyminen toi mukanaan omat toimensa . Miesten oli teurastettava se lihotettu sika , mikä keväällä oli juoksennellut tuvan lattialla pienenä porsaana . Maalla opittiin jo pieninä lapsina , mikä on eläinten tarkoitus . Ei ne olleet lemmikkejä , vaan niiden lihaa tarvittiin , että selvittäisiin pitkän talven yli . Lihoista varattiin kinkku , tai muu iso lihapala paistettavaksi joulupöytään . Paksu läski oli arvokasta ruokatavaraa . Piti olla ainakin kymmensenttinen kerros lihojen ympärillä , ennenkuin sika oli tarpeeksi lihava teurastettavaksi .
Miehet ajoivat heiniä pihalatoon kaukaisemmista ladoista . Mahdollisen vähän lauhemman päivän aikana haettiin perunoita kellarista . Kellaria ei passannut mennä aukomaan kovin kylmänä päivänä . Kellariin olisi päässyt kylmää ja perunat olisivat paleltuneet tuotaessa . Meillä kellari oli lammashaan puolella , missä maasto laskeutui hiukan . Kellari oli kaivettu tähän loivaan rinteeseen .
Naiväellä oli omat touhunsa . Ensimmäisiä jouluun liittyviä töitä oli suursiivois . Pirtin seinät ripsuttiin kuusesta tai katajasta tehdyllä luudalla . Kaikki huonekalut , kuten penkit , pöytä ,sängyt , ovet ja muut pestiin . Siivouksen jälkeen seinät suorastaan raikuivat , jos vähän kokeeksi kiljahteli . Niin tehtiin itse kukin .
Koulussa harjoiteltiin ahkerasti ohjelmia kuusijuhlaa varten . Harjoitteleminen oli tosi tiivistä . Jopa niin , että muistelen , että kerran Aholan Toini ja minä käytiin harjoittelemassa kuusijuhlaa edeltävänä sunnuntainakin . Silloinkin oli pakkassää . Me unelmoitiin kävellessämme joulun ja talven kauneudesta . - Jokainen perukkalainen muistaa ne kaksi suurta petäjään , joista toinen oli Nurmelan lähellä ja toinen Rinteen ja Pienensaaren välillä . - Katseltiin miten kauniita ne olivat . Neulaset oksien nokissa näyttivät muodostavan pienenpieniä hopeakelloja . Mielemme sopukoista kumpusi ihania joulusatuja .
Kotona oli pientä salaperäisyyttä . Joku ovi tai kaappi saattoi yhtäkkiä olla lukittuna ja avainkin oli kadonnut . Useimmiten kuitenkin oli niin että siellä ei sattunut juuri silloin olemaan mitään tärkeää , että ovea ei sentään tarvinnut ruveta tiirikoimaan .
Leivottiin . Nisu-ukot piti tehdä jokaiselle . Nisu oli tosi mieluista herkkua . Sitä ei syöty ihan joka päivä . Kerran isä oli sodan jälkeen saanut jostakin työmaalta jäädytettyä puhvelin lihaa , ( ainakin hän kertoi niin ) ja ison rasian luumumarmeladia . Silloin oli tarkan pelin ajat . Isä leikkasi pullapalat tarkasti samankokoisiksi ja laittoi päälle tätä marmelaadia . Se oli niin hyvää , että pullapalasten mittaaminenkin unohtui meiltä . Muulloin mittailtiin ja väiteltiin että tuo sai varmasti isomman palan kuin minä .
Joulunaluspäivät tuntuivat olevan tavallista pitempiä . Kerran , muistan miten juonittelin ja marisin sängyn päällä maaten . Minua yritettiin saada lopettamaan marinani ihan monissa miehin . Peloteltiin , että tontut kuulee , enkä saa lahjoja . Minä panin kaiken yhden kortin varaan ja vollotin kaiken uhallakin . Marisin ja ulisin , kun siltä tuntui . Elkööt tuoko lahjoja . Sitäpaitsi , miten ne tontut juuri nyt sattus olemaan meidän ikkunan takana . Paavo oli saunan lämmitys vuorossa ja lähti saunalle . Sinne mentiin juuri siltä puolelta rakennusta missä sänkykin oli . Yht'äkkiä kuulin vollotukseni läpi Paavon säikähtyneen kiljahduksen . Paavo ryntäsikin kohta pirttiin ja sanoi , " lopeta äkkiä tuo vollotus , tonttu oli nurkan takana ja kirjoitti jotakin vihkoonsa . " Kyllä siinä minäkin säikähdin sen verran , että lopetin . Vaikka mielessä oli pieni epäilys , että minua narrattiin .
Ensimmäisen jouluvalmistelun mitä minä muistan , oli 50-luvun alussa , kun Vieno oli emäntäkoulussa Limingassa . Sieltä hän toi sellaisia perinteitä , joita muutamia minä yhäkin noudatan . Valmistettiin himmeli ja olkitähtiä . - Kinkku paistettiin taikinakuoren sisällä ja laatikot valmistettiin ihan ohjeen mukaan . Torttuja ja piparkakkuja myös tehtiin . Ja silloin saatiin jo karkkejakin mielin määrin .
Kuusi laitettiin keskelle lattiaa ja Mirri , meidän rakas kissamme oli innolla mukana . Se on tosi , että " vanhakin nyt nuortuu , kuin lapsi leikkimään ." Joka jouluaatto Mirri innostui leikkimään , vaikka muuten ei enää leikkinytkään .
Oli päätetty , että joulupukki ei enää käy , kun kukaan ei usko . Minä kuitenkin tein ehdotuksen , että mitä jos minä olisin pukkina . Sehän sopi toisille .
Oli käyty joulusaunassa ja ilta oli jo niin pitkällä , että pukin sopi jo tulla . Minä menin pukemaan , enkä huolinut ketään avuksi . Käänsin isän turkin nurinpäin , naamari päähän , karvalakki ja saappaat ja tietenkin kintaat . Menin kamarista eteiseen ja huomasin lahjavakan itselleni liian painavaksi . Pirtissä oli hiiskumaton hiljaisuu . Minä keksin että joko vedän tai työnnän vakkaa . Avasin oven ja menin takapuoli edellä pirttiin , vetäen vakkaa . - No voihan , mikä naurun hikatus sieltä alkoi kuulumaan . Minä vein roolia , kuten joulupukki konsanaan . Rupesin työtämään vakkaa pirtin suuren lattian yli . Nauru sen kun yltyi suorastaan ulvonnaksi . Minä oikein innostuin saavuttamastani menestyksestä . Otin käyttöön nilkutuksen ja kaiken mahdollisen . Kyselin onko talossa kilttejä lapsia . Kuului olevan ja kaikkein kiltein on se talon nuorin , ei vain sattunut nyt olemaan pirtissä . Lahjoja tuli jokaiselle .
Viimein minäkin pääsin avaamaan lahjani . Nukke ja lapaset tottakai . En millään kyllä osannut arvata etukäteen ! Lahjat oli niin ihanat , että rupesin nukkumaan nukke vieressä ja lapaset kädessä .
Mielessä häivähteli Jeesus Lapsi ja Pukki vuorotellen . - - TULI JOULUYÖ .
Kaunis ja ihana kertomus! Tulipa jouluinen mieli!
VastaaPoistaKiitos!
Kiitos kommentista .
VastaaPoistaLuin äidille ääneen kertomuksen. samalla keskustelimme siitä. Äiti totesi, että oli todentuntoinen kertomus kotielämästä, entisajan joulusta ja siihen valmistautumisesta. Olen samaa mieltä. Lisäksi se oli niin hauskasti ja ilmeikkäästi kerrottu, että kuvat kulkivat silmien edessä. Kiitos!
VastaaPoistaKiitos Helena .
VastaaPoista