Muistuipa mieleeni aika vuonna 1950 . Sota oli loppunut muutama vuosi sitten . Vieno oli lähtenyt jo maailmalle ja me muu perhe jatkettiin kotona .
Kovin oltiin vielä nuoria , Elvi juuri täyttänyt 15 ja jäi kotiin " emännäksi " . Meillä ei ollut enää apulaisia . Minusta tuntuu että jo kolme vuotta aikaisemmin Vieno oli joutunut samanlaiseen vastuuseen , ihan yhtä nuorena . Pikkuisen haikealta tuntuu ajatella heitä niin nuorina siihen tilanteeseen . Silloin , kun Elvi jäi yksin vastuuseen Kaarina rupesi käymään lypsyllä ennen kouluun lähtöä ja illalla myös . Hän oli alle 13 - vuotias silloin . Minä olin 10-vuotias joten minulla oli omat tiski- ja siivous vuorot . Eikä minun tarvinnut käydä navetassa koulussa ollessani . Opettelin lypsämään vasta ollessani jatkokoulussa . - Kumma juttu , mutta minulla on aina ollut hienoinen huono omatunto siitä , että en käynyt navetoimassa aiemmin , - Kävi nimittäin niin , että Elvi ja Kaarina sanoivat , että säästetään nyt edes tuota yhtä , kun meitä on kaksi navettaan , joten ei ole ihan välttämätön pakko . - Minähän hyvin mielelläni olin halukas siihen tuumaan .
Elvi " emäntä " oli niin nuori , että sitoi tukkansa päälaelle rusettinauhalla . Tästä rusettinauhasta on mukava juttu kerrottavana . Olen kertonut sen varmaan satoja kertoja , aina kun olen saanut jonkun uhrikseni kuuntelemaan näitä juttuja . Kerran vielä !
Oli syyskesä ja illat pimeitä , niinkuin ne ovat elokuussa . Elvi oli ollut jossakin kylässä , varmaan Korpelan Maijan luona ja palasi myöhään iltapimeällä . Kylässä oli puhuttu kaikenlaisia rosvojuttuja ja tottakai , tyttönen kun oli , Elviä oli pelottanut . Pihalla oli muistanut , että täytyy käydä " hyyssissä" ennen nukkumaan menoa . Mutta kun oli pelottanut niin . Mikäs eteen ? Oli arvellut juosta mahdollisimman lujaa , niin varmaan ei kukaan tavoita . - Mutta voi hirveää , juostessaan oli kuullut aivan selvästi, miten takaa oli kuulunut juoksevien askelten äänet . Elvi oli parantanut vauhdin aivan äärimmilleen ja oli hyökännyt " hyyssiin " ja paukauttanut oven kiinni ja samantien säppiin . Siinä henkeään pidätellen oli kuullostellut tuliko se rosvo oven taa . Mutta ei niin mitään ollut kuulunut . Aikansa ihmeteltyään oli tajunnut , että rusettinauhan päät olivat leppasseet tuulessa ja aikaansaaneet ihan juoksua muistuttavan äänen . Nauraa oli pitänyt yksinään .
Tuli syksy ja edessä oli " emännän " rippikoulu . Piti ruveta etsimään kotimiestä siksi aikaa . Isä lähti kysymään Ruotsalaiselta , josko sieltä saisi apua . Tyyrä - täti oli sanonut , että hän tulee , tytöt kyllä pärjää kotona , mutta eivät varmaan osaa kylässä tehdä niinkään .
Elvi lähti rippikouluun . Kortteripaikka oli kysytty Kyllöselle , niinkuin aina ennenkin . Lähtiessään neuvoi ja varotteli , että ei saa laiskotella , vaan pitää tehdä kaikki työt , mitä kuuluu tehdä . Tyyrä - täti oli niin mukava , että minäkin ihan kilvalla ja käskemättä tein mitä milloinkin piti . Täti jo siinä ihmetteli isälle , että miten ne noin tekee . Isä siihen huokaisi , että pakkohan niiden on tehdä . Täti laittoi isän hakemaan kirkolta kangasta ja ompeli meille kaikille aluvaatteita . Ne olivat tosi tarpeeseen . Siinä vaatteita leikatessaan neuvoi , miten tyttöjen alushousut leikataan ja ommellaan . Minä pääsin tällä opillani koulussa loistamaan . Sillä Tiikkaisen Kaisu oli nuori tyttö ja osasi muuten opettaa , mutta sattumalta hän ei käsittänyt housujen kaavaa ja tekoa . Minähän sanoin että saanko minä sanoa , kun Tyyrä - täti opetti . Ja oikein minä muistin .
Yhtenä iltana täti sanoi , että lähtisinkö kaveriksi , että käytäs Alangolla . Innoissani lähdin . Päätettiin mennä tietä pitkin Aution mäen alle ja siitä kujaa pitkin Alangolle . Kuja oli täynnä lehmien ja kärrynrattaiden jälkiä , joten yritettiin kävellä mahdollisimman lähellä piennarta . Oli pimeää . Täti meni edellä toinen kylki edellä ja koukki koko ajan kädellään eteenpäin . Minä kysyin , että miksi te nuin koukitta . Täti sanoi , että näyttää , että edessä on pensaita . Minä sanoin siihen , että ei tässä ole ainuttakaan pensasta koko matkalla . Täti ei uskonut , vaan jatkoi koukkimistaan . Minua nauratti ääneen . Naurettiin sitä sitten porukalla vielä Alangollakin .
Täti tuli meille vielä kevätrippikoulunkin aikana . Silloinkin lähdettiin Alangolle jonakin iltana . Sillä kertaa päätettiin mennä suoraan suon ja haan kautta . Menomatka sujui hyvin , koska oli vielä valoisaa . Alangolla pitivät meitä vieraina . Sillä kertaa keskusteltiin rosvoista ja kummituksista . Kotimatka oli melko jännittävä . Pienisuo oli siihen aikaan osittain joutomaata . Mättäikköä ja pieniä männynkäkkäröitä kasvava haka . Kuu vielä tehosti tunnelmaa . Aavemaisessa valossa näytti jos minkinlaista elävää olevan liikkeellä . Rosvoja seisoskeli varjoissa . Aina kun saatiin selväksi , että ei tuo olekaan kuin männyn käkkyrä , löytyi uusi . En ole ihan varma kumpi pelkäsi enemmän , täti vai minä . Kyllä oltiin hyvillään , kun päästiin Erolan porstuaan .
Voi miten mukava jutti taaskin! Kiitos, kun kerrot näitä meille!
VastaaPoistaKyllä on koskettava, lämmöllä, taitavasti kerrottu tarina - ja kertoo myös siitä, että yhdessä selvitään vaikeistakin tilanteista.
VastaaPoistaNyt vasta tämän toisen blogin,kivoja tarinoita, pitää tulla lukemaan joskus paremmalla ajalla.
VastaaPoista