torstai 31. joulukuuta 2009

keskiviikko 23. joulukuuta 2009

Jouluksi kotiin

Vihdoin ja viimein aatto aamu valkeni kipakassa pakkasessa . Edellisenä päivänä oli laitettu kuusi . Sen hopealta kimaltavat oksat tuoksuivat metsälle . Se oli uskomattoman ihana . Äidin mielestä se oli ihanin kuusi mitä hän oli koskaan nähnyt . Isä kyllä väitti , että noin sinä sanot joka joulu . Äiti arveli , että siinä tapauksessa isä joka joulu löytää aina vaan kauniimman kuusen .

Istuttiin aamiaispöydässä , kerrankin koko perhe yhtäaikaa koolla . Ateria oli samanlainen , kuin muinakin aamuina , paisi että kinkkua oli leikattu pöytään . Parasta aloittaa sen syöminen ajoissa , muuten se jää syyömättä .

Keskusteltiin jälleen Suomen jouluista ja muusta . Rita huolehti , missä naapurin Rexi mahtaa olla . Ei tällaisella pakkasella voi olla ulkona . - Siinä samassa ovelta kuului ääntä , aivan kuin jokin raapaisu . Äiti istui oven puolella ja riensi avaamaan aavistellen kuka on tulossa . Hän avasi oven . Rexi seisoi takaeteisessä , yltä päältä kuurassa hoippuen sisälle katsellen kuumeisin lasittunein silmin . - Voi Rexi , mikä sinulla on . Äiti tajusi , että varmaan sillä täytyy olla kova jano , juotavaa ei saa luonnosta tällaisella pakkasella . Hän otti lämmintä vettä astiaan , sulatti siihan aspirin tabletin . Rexi latki veden ja köllähti lattialle lähes tiedottomana .Kyljessä karvat olivat hyytyneessä veressä . Sen oli täytynyt haavoittua pahasti

Se nukkui kauan aikaa ja herättyään horjui ovelle . Lähdettiin koko perheen voimin saattelemaan se kotiinsa .

Voitte varmaan kuvitella mikä riemu oli Hakaloilla . He puhkesivat ilon kyyneliin . Mrs Hakala sanoi , että tämä on paras lahja , mitä toivoa voi .

HYVÄÄ JOULUA TEILLE KAIKILLE

tiistai 22. joulukuuta 2009

Joulun odotusta

Pakkaset jatkuivat yhä . Ei ollut tietoakaan lauhemmasta , päinvastoin . Tuisku tuiversi . Se ei haitannut metsätyöntekoa . Joka aamu isä nousi työmaabussiin , mikä vei miehet metsiin .

Kaupungilta kantautui tieto , että junan tavaravaunuihin oli murtauduttu ja sieltä oli viety olutkoreja . Heti heräsi epäilys , että on tainnut joissakin olutkekkereissä loppua juoma . Aika nopeasti poliisi selvitti jutun , sillä helpostihan pienessä kaupungissa saadaan selville , ketkä ovat tietoisia vaunujen sisällöstä .

Rita ja Lisa sanoivat , että me nähtiin ne varkaat . Totesivat myös , että eivät rosvot olleet kuitenkaan kovin vaarallisia , melko tuttuja nuoria miehiä . Harmi että pilasivat maineensa tällaisella jutulla . Katuvat kuulema kovasti , että miten tällaista tuli tehtyä .

Eräänä iltapäivänä takaovelle koputettiin ja isä meni avaamaan . Takaeteisessä seisoi naapuri , intiaani Will . Mitähän asiaa hänellä mahtaa olla . Will selitti isälle , että hänelle oli tullut rahapula ja pyysi jos saisi lainata isältä . Isä antoi Will'ille pyydetyn summan . Will tarjosi rannekelloaan pantiksi , mutta isä sanoi että ei tarvitse . Will sanoi maksavansa eläke päivänä , minkä hän tekikin .

Jouluvalmistelut olivat tärkeää puuhaa . Äiti leipoi joka päivä torttuja , pipareita , kakkuja ja ties mitä . Ostettiin kinkku ja kalkkuna . Äidillä oli hyvä kalkkunantäyteohje , joka joulu hän täytti kalkkunan tällä nimenomaisella täytteellä . ( Ja yhä vielä tänäkin jouluna ) . Pakastearkku pullotti siinä määrin , että isä alkoi ihmetellä , kuka tuon ruokamäärän syö .

Tuli joulupostia Suomesta . Pakettien avaaminen jätettiin jouluaattoon . Tämän tästä Rita kävi komerolla kääntelemässä niitä , uteliaana saamaan selville , mitä niissä oli .

Mrs Hakala kertoi eräänä päivänä , että Rexi on ollut kadoksissa useita päiviä . Liekö poloinen hengissäkään enää tällaisilla pakkasilla . Kaupungin laitamilla oli kuultu susien ulvontaa . Ties vaikka Rexi on tapellut niiden kanssa ja kuollut . - Murhe oli suuri .

Hän kutsui koko perheen aattoaterialle , mikä kutsu otettiin ilomielellä vastaan .

.... jatkuu ....

sunnuntai 20. joulukuuta 2009

Hiipparit

Äänet junan vaunujen seutuvilla olivat niin mielenkiintoisia , että hetken mietittyään he päättivät mennä kurkistamaan ennenkuin äidit tulevat . Nyt he näyttivät juttelevan kaikessa rauhassa kadun kulmassa .

Tytöt hiipivät hiljaa junanvaunun seinustalle . Pakkaslumi tuntui narisevan aivan liian kuuluvasti kengän pohjissa . Sydän pamppaili ihan kurkkuun asti . mitään ei näkynyt . He hiipivät junan seinustaa pitkin . Olisi mentävä vaunujen välistä junan toiselle puolelle , sieltä näkyisivät ovet ,Ehkä siellä olisi joku .

Yhtä äkkiä Rekku ilmestyi vierelle , säikäyttäen heidät perusteellisesti . Sitten se taas katosi . Siellä täytyy olla jotakin tekeillä , koska Rekku käyttäytyy noin kummallisesti .

Niin tytöt jatkoivat hiipimistään , tulivat vaunun kulmalle pysähtyen kuuntelemaan . Hetken oli aivan hiljaista , mutta sitten he kuulivat pientä kalahtelua ja narinaa . Vihdoin he huomasivat muutaman vaunun päässä kaksi tummaa hahmoa vaunun oven kimpussa . Oikopäätä he käsittivät että tuo ei ollut luvallista touhua . Vai oliko ? Mitä kummaa siellä tehtiin .

Pelko valtasi heidät uudelleen . Mitä hullua me tultiin tänne kurkkimaan . Miten ihmeessä täältä pääsisi pois äänettömästi . Kamalaa , jos Rekku taas tulee ja alkaa haukkua .

Ei auttanut muu kuin palata takaisin kadulle niin hiljaa kuin suinkin mahdollista . Miten kummassa takaisin tulo oli paljon vaikeampaa . Varmaankin siksi , koska samanaikaisesti olisi pitänyt kulkea hiljaa ja nopeasti . Koko ajan oli tunne , että miehet olivat tulossa kadulle heidän jäljessään . - Tyttöjen olisi tehnyt mieli juosta suinpäin äitien luo , mutta siitä olisi syntynyt ääntä ja Rekku olisi voinut innostua ryntäilemään .

Siispä tytöt kävelivät aivan rauhallisesti jonkun matkaa , mutta heti kun he kuvitelivat olevansa kuulomatkan ulkopuolelle , he ryntäsivät juoksuun . Heitä melkein harmitti , kun äidit juttelivat kaikessa rauhassa jostakin suomalaisesta torttuohjeesta - ja he olivat nähneet varkaat itseteossa .

No mitäs tytöt ryntäilee ? Oletteko nähneet joulutontun ? Kysymyksiä sateli .

Hengästyneinä tytöt kertoivat mitä olivat nähneet .Mutta sen sijaan että äidit olisivat uskoneet , saatikka hämmästyneet , he vain yhteen ääneet alkoivat selittämään että tuskin täällä oli varkaita . Ehkäpä joku oli työnsä puolesta tarkistamassa lukkoja . - No kai se sitten on niin.

Mrs Hyvari pyysi heitä kaikkia kahville ja kuunnellaan samalla joululauluja . Niin tehtiin ja vihdoin itsekukin suuntasi omaan kotiinsa . Illalla kun Rita vuoteessaan sai odotella unen tuloa hän mietti miten on mahdollista , että tämä kaikki oli tapahtunut yhtenä päivänä . Jos joka päivä tapahtuu yhtä paljon , mitä kaikkea ennättäisi tapahtua ennen joulua .

...jatkuu ...

perjantai 18. joulukuuta 2009

Näyteikkunan ihailua

Oltiin tulemassa juuri Rekun kodin kohdalle . Hänellä oli tapana nukkua eteisessä vanhassa nojatuolissa ja siitä kuulostella kaupungin ääniä . Niinpä hän oli kuullutkin että tutut askeleet kuuluivat kadulta . Kipin kapin kadulle iloisesti haukahdellen . Voi sitä riemua , kun kohdattiin . Rekku ryntäili edestakaisin räksyttäen vimmatusti , kunnes huomasi , että nythän hänelle tuli taas tärkeä homma hoidettavaksi . Piti tietenkin ruveta vartioimaan Ritaa ja hänen äitiänsä . Rekku tepsutteli muutaman askelen päässä katsellen valppaana ympärilleen . Eihän Rekku ymmärtänyt , että ei tässä olisi vartijaa tarvittu , tutuilla kaduilla .

Niinhän siinä kävi , että kun he tapasivat vähän matkan päässä Lisan äiteineen , Rekku aloitti vimmatun metakan niinkuin kunnon vartijakoiran tuleekin .

Lisan äiti alkoi päivittelemään että " anna mun kaikki kestää , taasko se tuo rakki on teidän perässä . Se pitää metakan , että kohta koko kaupungin koirat tulevat tänne , niinkuin melkien joka päivä tapahtuu ostosreissulla . "

Päätettiin mennä katsomaan näyteikkuoita . Nakinassa ei ollut ollenkaan suuria ostoskeskuksia . Oli vaan pieniä puoteja ja yksi hiukan kookkampi kauppa , Oltiinhan pikkukaupungissa . Kaikki oli sen mukaisesti pientä ja osin vuosikymmeniä vahaa . Sitä ei kuitenkaan nyt huomannut . Lumivaippa kätki kaiken alleen . - Puut olivat paksussa kuurassa . Ne näyttivät satumaisen kauniilta katulamppujen loisteessa . Talot näyttivät pieniltä mökeiltä . Ne kököttivät hangessa lämpimän näköisinä valaistuin ikkunoin .

Ensimmäinen myymälä oli Warren's gift shop . Moniväriset valot kiersivät näyteikkunan reunoja . Ikkunassa oli esillä koruja . Yksi korurasia oli kaikkein kiinnostavin . Sinimustalla sametilla lepäsivät upeat kaula - ja korvakorut . Siniset kivet hohtivat lamppujen loisteessa . Äiti sanoi , tuon minä tahtoisin . Voi , miten ihanasti ne sopisivat uuden sinisen juhlapuseroni ja mustan pitkän hameen väreihin .

Mutta hui , miten kylmä täällä on , huomasivat kaikki miltei yhtä aikaa . Saattaa olla viisainta jos ei tehdäkään kovin pitkää retkeä . Tuosta olisi lyhyt matka Lisan kotiin .

Tytöt lähtivät juoksemaan kääntyen vasemmalle , Rekku kintereillään . Tällä kadulla tuntui olevan paljon pimeämpää , kuin muualla . Johtui kai siitä , kun kadun varrella ei ollut montaakaan taloa . Katulamppujen valo ei tuntunut ulottuvan kuin muutaman metrin päähän . Rautatie oli tyttöjen oikealla puolella . Siellä oli pysäköitynä rivi tavaravaunuja . Äkkiä Rekku veti vainua karvat pystyyssä . Hiljaa , aivan kuin varoen se lähti etenemään vaunuja kohti . Tytöt pysähtyivät kummastelemaan , mitähän siellä mahtaa olla . - Yhtä - äkkiä aivan sanomaton kauhu sai heidät valtaansa , sillä he olivat näkevinää kahden tumman hahmon liikkuvan vaunujen välissä . - Mihinkä nyt pakoon !

Tytöt tulivatkuitenkin hiukan epävarmoiksi , olivatko he sittenkään nähneet hiiviskelijöitä , sillä nyt kaikki oli aivan hiiskumattoman hiljaista . Utelijaisuus voitti pelon ja he päättivät hiipiä katsomaan liikkuiko joku todella vaunujen luona .

Äidit olivat pysätyneet Warrenin kulmaan . Näytti että sinne oli tullut Mrs Hyvari ja hänellä oli mukanaan pikku Hanne , sekä myöskin Mrs Hallo , iso Rita niinkuin joskus sanottiin . Ei hän mitenkään iso ollut , sanottiin näin koska hän oli Ritan kaima .

...Jatkuu ...

keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Illalla

Isä oli tullut töistä . Oli syöty . Tänään oli ollut kyljyksiä . - Joskus Rita oikein mielenkiinnolla odotti ruoka - aikaa sen takia , kun hänestä oli hupaisaa seurata isän ja äidin keskustelua . Usein he vertailivat kaikkea mahdollista , miten se oli ennen Suomessa js miten nyt täällä . Tänään äidin mielestä kyljykset olivat paljon parempia kuin Suomessa . Täällä nimittäin oli tuo shake and bake jauhe , ( suomeksi " ravista ja paista " ) mausteinen korppujauhoseos , mikä tekee kyljykset niin rapeiksi . - Eilen taas äiti oli ollut sitä mieltä , että sianlihapaistit eivät täällä maistuneet yhtä hyviltä kuin Suomessa . - Merkillistä .


Astiat oli pesty ja lähdettiin .


Ulkona oli kirpeä pakkanen . Kuu paistoi ohuen pilviverhon takaa . Sen ympärillä näytti olevan aivankuin rengas . Äiti kertoi , että ennen vanhat sanoivat , että se tiesi tuiskua . - Äiti ei pitänyt tuiskusta , sillä se tukkii aina tuon " raivein " , pihakäytävän .


Hakalalla , naapurissa taitaa olla jouluvalot . Mennäänkö tuolta koulun kulman kautta , niin nähdään . He kääntyivät vasemmalle pihalta tultuaan . Heti kadun risteykseen tullessaan he kokivat pienen yllätyksen . Hakalalla oli kyllä jouluvalot ja kauniit ne olivat , olohuoneen ikkunalle oli laitettu riviin monivärisiä pieniä valoja . Mutta ne eivät nyt olleet läheskään yhtä mielenkiintoisia , kuin se muu mitä he huomasivat .

Näkyi pientä liikehdintää Hakaloiden etuoven seutuvilla . Heillä oli niinsanottu lasikuisti etuoven puolella . Rita ei ollut kyllä koskaan nähnyt kenenkään siitä kulkevan , vaan kaikki käyttivät takaovea . Tämä sisäänkäynti koulun puoleisella sivulla oli samanlainen . Talo oli kadunkulmassa ja näinollen heille oli suora sisäänkäynti kahdelta suunnalta . - Mutta mikä kumma se liikehti tuolla etukuistin hämärällä seinustalla . Puut ja pensaat peittivät näkyvyyden , eikä ollut sopivaa liikaa kurkistella toisten pihapiiriin .

Äiti alkoi epäillä , että olisikohan täällä sittenkin tonttuja niinkuin Suomessa . Tontuillahan on tapana hiippailla talojen lähettyvillä näin ennen joulua . - Tontut ovat kyllä sellaisia vekkuleita , että monet eivät koskaan eläissään näe niitä . Siihen tarvitaan ripaus lapsenmieltä ja paljon mielikuvitusta .

Missähän Rexi mahtaa olla , äiti ihmetteli . Rexi oli Hakaloiden koira , kookas ja lempeä otus . Mrs Hakala oli kertonut , että Rexi oli suden ja paimenkoiran sekoitus , vähän saksanpaimenkoiran näköinen , mutta tummempi . No , varmaan hän on nukkumassa omassa tuolissaan takaeteisessä .

Mutta nyt matkaan , toiset varmaan jo odottavat .

Siellä täällä näkyi talojen ikkunoissa sieviä valoja . Yhdessä talossa oli laitettu katon räystäisiin lamppurivi . Aivan katonharjan huipulla loisti joulutähti .

No mutta mikäs se sieltä tulee . Varmaan arvaisit , jos tietäisit mihin suuntaa tässä oltiin menossa .

Jatkuu . . .

lauantai 12. joulukuuta 2009

torstai 10. joulukuuta 2009

Päivällä

Tytöt palasivat kotiin . Siellä äiti oli laittanut itsensä jo päiväkuntoon . Hiukset olivat taidokkaalla rullakampauksella . Melkein joka päivä äidillä oli sama kampaus . Äkkipäätään sitä ihmettelee , miten joku viitsiikin joka päivä nähdä tuollaisen vaivan .- Voinhan minä oikeastaan kertoa , että se oli peruukki . Silloin olivat peruukit suurta muotia . Äidilläkin oli kaksi . Tämä rullakampaus oli oikeaa hiusta ja toinen keinoperuukki . Melkein jokaisella naisella kaupungissa oli peruukki , tai kaksi . Silloin oli muotia tupeerata tukka korkeaksi keoksi päälaelle , kuka mihinkin tyyliin . Äiti näytti nauttivan täysin siemauksin hiustensa ja niin myös vaatteiden laittamisesta . Joka kissanristiäisiin laitettiin uutta . Jokaiselle löytyi mieleistään hameen pituutta . Oli mini - midi - ja maxipituutta . Se oli todella hauskaa .

No hei , sieltäkö sitä tullaan jo , äiti sanoi . Joo - ja kuin yhteisestä sopimuksesta jättivät kertomatta enempää . - Me ei viitsittykään mennä kuin tuohon kirkon kohdalle . Lisa ei ollut päässyt lähtemään tarpeeksi ajoissa , niin arvelimme , että ei ennätetä ennen koulua . - Eikö mennä yhdessä sitten illalla . - No jo vain se mulle sopii .

Tytöt menivät olohuoneeseen ihmettelemään jouluikkunaa . Se oli kaunis molempien mielestä . Siihen aikaan Suomessa ei ainakaan maaseudulla laitettu tällaisia koristeita ja valoja .

Joulu täällä Canadassa oli jännittävää . Tavat olivat hiukan erilaiset . Kolmas joulu täällä " uudessa maassa ". Kahtena aikaisempana jouluna oli jännitetty sitä , tuleeko joulupukki aattona , vai ilmestyvätkö lahjat jouluyönä . Täällä kuulema joulupukki laskeutuu savupiipusta alas ja laittaa lahjat jokaiselle takan ympärille ripustettuihin sukkiin .

Mutta niin siinä vain oli käynyt kumpaisenakin jouluna , että kaikkiin suomalaisiin koteihin pukki oli tullut aattoiltana . Saahan nähdä , miten käy täällä Nakinassa .

Tytöt lähtivät kouluun . - mikähän lie ollutkin vikana tänään , kun kouluasiat eivät tahtoneet millään sopia Ritan ja Lisan ajatuksiin . Silloin tällöin he vilkaisivat toisiaan aivan kuin salaisen yhteisymmärryksen merkiksi .

Sitten tuli ruokatunnin aika . Siellä oli tapana käydä kotona ruokatunnilla . - Kouluruokailua ei ollut niinkuin täällä Suomessa . - Äiti oli lämmittänyt beefaroni purkin . Aina sellaisina päivinä , jolloin äidillä oli muuta puuhaa , hän avasi ja lämmitti Ritalle jonkin tällaisen valmisruoan . Ja ihaniahan ne toki olivat Ritan mielestä .

Äiti oli käynyt postissa lähettämässä joulukortit Suomeen . - Postinhoitajana oli Mrs Hughes , nimi oli hauska suomalaisten mielestä , sillä se lausuttiin suurinpiirtein " hius ". Hän oli ystävällinen pyöreä rouva . Hänen miehellään oli punainen tukka , niinkuin monilla irlantilaisilla on. He nimittäin oivat irlantilaisia .

Samalla reissulla äiti oli tehnyt myös ruokaostokset Hudson Bayssa ja tavannut siellä toisia suomalaisia rouvia . Oli ostettu äänilevyjä , canadalaisia joululauluja . Nyt äiti uteliaana kuunteli ostostaan ja kyllä hän näytti pitävän siitä , olihan siinä jo monet tutuiksi tulleet joululaulut .

Pian ruokatunti vierähti ja oli edessä muutamat iltapäivätunnit koulussa . Äiti kertoi , että oli sovittu toisten rouvien kanssa tulla iltakävelylle puoli seitsemän aikoihin . Voisi olla kivaa isommalla joukolla .

Siispä - hei siihen saakka ....

perjantai 4. joulukuuta 2009

Meteli

. . . Raatelevat hampaa eivät kuitenkaan iskeytyneet kiinni , ei . Kummissaan Rita raotti vähän toista silmäänsä . -

Silloin koko juttu selvisi - sillä Rekkuhan se siinä oli niin onnellisen ja iloisen näköisenä , häntäänsä heilutellen , kun oli löytänyt ystävänsä . - Rekku , oikealta nimeltään Rocky , oli tyttöjen opettajan koira . Se oli ollut hoidettavana Ritan kotona silloin , kun opettajan perhe matkusti lomalle .

Helpotuksesta tytöt purskahtivat nauramaan . Rekku hyppeli ja haukkui ympärillä . - Rekku oli hiukan hassun näköinen koira . Oikeastaan hän oli hieno koira . Oli vain sattunut niin hassusti , että isä ja äiti olivat eri rotua . Ja näin ollen ulkonäkö oli , jos sitä tarkemmin ajatteli , suorastaan epämääräinen .

Ja nyt selvisi se muukin meteli . Sehän oli se melkein jokapäiväinen tapahtuma , se vain jotenkin tullut mieleen . Kai se johtui aamun pimeydestä . Eiväthän he yleensä olleet liikkeelä tähän aikaan aamusta .

Ai , että mikä meteli .

No sehän oli sitä kun mr Ranta siinä ajaa körötteli kaupungille . - Mr Ranta , eli Rannan Jäkki , kuten suomalaisen tapasivat häntä nimittää , oli 80 - vuotias mies . Hänellä oli ainakin yhtä vanhan näköinen avopakettilava , eikun lava-avo paketti , äh , parempi sanoa niinkuin siellä oli tapana sanoa , roki . Se on niin hyvä ja yksinkertainen nimi ajopelille . - Niin hänellä siis oli tummansininen roki ja samaa kaliperiä oleva musta koira .

Ja se olikin aika mielenkiintoinen asia , kun nämä kolme menivät kaupungille . Jäkki oli jo vanhuuttaan tullut kankeaksi jaloiloistaan ja niin koirakin ja taisipa olla autokin . Kun Jäkki oli lähdössä , koira hyppäsi auton lavalle . - Miten kummassa lie päässytkin sinne kankeilla jaloillaan . - No sielläpä vain oli nytkin . Jäkki ajaa puksutteli eteenpäin .

Nakinassa oli paljon koiria ja kun Jäkin Musti seisoi lavalla , taisi se ilmainen kyyti suututtaa naapurin koiraa . Niinpä tietenkin se lähti haukkuen perään . Musti vastasi ja seuraavan talon koira ei malttanut pysyä pois ilmaisesta huvista jne . . .

Nakina kun oli pieni kaupunki , niin melkein jokainen kynnelle kykenevä koira liittyi riemuiten joukkoon . Ja aivan viimeisenä joukossa - varmuuden vuoksi- räksytti Rekku .


. Rekku hienona miehenä , tapasi antaa paremmat paikat toisille , isommille koirille . Ei Rekku pienuuttaan pelännyt , varmaan olisi pärjännyt , jos olisi tosissaan yrittänyt aina vallata aitiopaikat . Mutta hän kun oli hieno mies .

Niin , siinä oli se meteli . Tyttöjä vähän nolotti se äskeinen pakoon ryntäily . Onneksi kukaan ei sattunut näkemään .

Tyttöjen retki - innostus lopahti . He arvelivat , että mitäs jos mennään toisen kerran . Pyydetään vaikka Äiti mukaan Rita ehdotti , että mennäänkin katsomaan meidän jouluvaloja . Käyt sitten hakemassa kirjat kotoasi ennen koulua .

...jatkoa seuraa ...

keskiviikko 2. joulukuuta 2009

Kirkon luona


Siinä seisoessaan Rita sattui vilkaisemaan kadun yli Catolic kirkkoa , sitä aiottua kohtauspaikkaa . Ja voi mitä ihmettä , siinä olivat nyt ensimmäiset jouluvalot , mitkä hän löysi tällä aamuisella retkellään . Tämä kirkko oli kesäaikaan vähän erikoisen näköinen . Äkkivilkaisulla sitä ei kirkoksi arvannutkaan . Se oli puoliksi maan sisään rakennettu matala , vihreä rakennus . Nyt tätä seinää ei juuri näkynyt . Kirkko kun oli puoliksi maan sisään rakennettu ja nyt oli tullut paljon lunta , niin kinoksista näkyi rivissä kuusi kaari-ikkunaa . Joka ikkunassa oli kahdeksan ruutua ja joka ikkunalla paloivat kynttilät . Se oli hyvin kauniin näköistä . - Olivatkohan kynttilät olleet koko yön sytytettyinä , vai oliko Isä Gregorius tullut jo tänä aamuna ne sytyttämään . - Rita oli usein nähnyt Isä Gregoriuksen , sillä hän oli naapuri . Ritan kodin ja hänen kotinsa tonttien takapihat olivat rajakkain . Samassa talossa Isä Gregoriusen kanssa asui myös kaksi nunnaa .



Mutta missä Lisa ? Rita oli jo melkein harmistua , mutta huomasi katulampun valossa juoksevan hahmon . Sieltä Lisa tulikin kovin hengästyneenä . Hän kertoi , että koko retkestä ei meinannut tulla mitään , sillä pikkuveli halusi tulla mukaan . Piti kauan suostutella häntä jäämään . Sitten piti juosta lujaa , sillä kaupungin laidalta päin oli tulossa outoa meteliä .



Tytöt pidättivät hengitystään kuullakseen kuuluiko sieltä mitään . - Ja todella , sieltä kuului jotakin , aivankuin koiralauma olisi haukkunut vimmatusti .



Pelko valtasi heidät ja kadutti koko retki . Niitähän saattoi olli liikkeellä ties mitä hiippareita . Vaikka tuntuisi kyllä siltä ,että sellaiset ovat liikkeellä paremminkin iltaisin ja yöllä .



Taikka jos sudet ovat tulleet kaupunkiin . Tytöt olivat kuulleet vanhempien kertovan , että joskus sudet ovat yksinäisiä ja tulevat hakemaan seuraa kaupungin lukuisista koirista . Yhtenä aamuna tyttöjen isät olivat nähneet työmaabussin ikkunasta yksinäisen suden istumassa lumipenkalla . Eihän se ole mikään ihme , sillä Nakinahan on metsien keskellä , suorastaan erämaassa .



Mutta mikä nyt eteen ! Pakokauhu valtasi heidät ! Minne piiloon ? - Meteli läheni lähenemistään , kotiin ei ennätetä ja Lisan kotiin ei ainakaan kannattanut yrittää , sillä meteli oli tulossa juuri siltä suunnalta .



Kirkko , se välähti tyttöjen mielissä yhtäaikaa .- Nopeasti he ryntäsivät kirkkoa kohti . Toivottavasti ovi on auki !



Pian , pian ! He ryntäsivät ovea vasten täydellä vauhdilla . Mutta voi hirveää , ovi ei hievahtanutkaan ! Mikä nyt eteen ?



Meteli oli juuri kohdalla . Hädissään tytöt eivät enää keksineet mitä tehdä . Silmät kiinni he painautuivat ovisyvennykseen . Rita ennätti nähdä silmäkulmastaan tummasta rykelmästä erkanevan yhden hahmon . Varmaan yksi susista vainusi heidät . Nyt ei pelasta mikään . Hän tunsi tönäisyn sääressään . Kohta raatelevat hampaat iskeytyvät kiinni . Lisa nyyhkytti vieressä .



Jatkuu huomenna ....

Lumiset kadut

(kuva kopioitu vanhasta joulukortista )

tiistai 1. joulukuuta 2009

Retki alkaa

Rita tuli kadun reunalle ja pysätyi siihen . Viima oli juoksuttanut lunta käytävälle . Talon ympärillä oli vahvat lumikinokset ja aamun hiljaisuudessa pieni kaupunki tuntui kököttävän lumivaipan alla kylmissään . Hiljaiset heräämisestä kertovat äänet - oven kolahds , auton käynnistys , koiran haukahdus -kajahtivat oudon voimakkaina talojen seinistä . Kaiku tuntui katoavan ympäröiviin metsiin .



Tällä katuosuudella oli kaikkiaan kymmenen taloa , viisi kummallakin puolella . Hänen vasemmalla puolellaan oli Hakaloiden talo ja sitten kadun kulma ja sen takana koulu . Lisa oli sanonut odottavansa häntä katolisen kirkon luona , siispä oli lähdettävä oikealle katua pitkin . Taakseen katsoessaan hän näki äidin jouluikkunan kauniina . Kynttilöiden valo loisti kodikkaasti .



Katsoessaan kadun toiselle puolelle , siellä oleva pieni talo , tai oikeastaan mökki oli pimeänä . Sillä varmaan nukuttiin . Mökissä asuivat vanhat intiaaniveljekset , Tom ja Will . Sukunimeä Rita ei muistanut . Se oli joku intiaaninimi , kuten kaupunginkin nimi , NAKINA . Se tarkoittaa sammaleen peittämää maata . Olisiko SAMMALIKKO sopiva käännös suomeksi . - Tomia kutsuttiin usein cracy-Tomiksi , hulluksi Tomiksi . Mutta ei kai hän tainnut olla kovin hullu , vähän höperö vanha mies vain .



Rita kääntyi oikealle ja lähti kävelemään katua pitkin . Hän tuli kodin viereisen tontin kohdalle . Tontti oli autio . Siinä oli jäljellä ainoastaan osittain pystyssä olevat talon rauniot , sekä kadun reunassa valtavan suuri puu . Puussa oli vahvat , moneen suuntaan ulottuvat oksat , mitkä kaartuivat kadun ylle melkein alitse ajavien autojen kattoja hipoen . Rita ei tiennyt mikä puu tuo oli , eivätkä isä ja äitikään tienneet . Se oli kyllä merkillinen puu . Sen lehdet eivät koskaan kellastuneet syksyllä . Vaikka muut puut kellastuivat ja pudottivat lehtensä , tämä puu pysyi vihreänä . Vasta kun talvi tuli , se pudotti voimakkaan vihreät lehtensä lumelle .



Oikeastaan , Rita ajatteli , sillä tontilla kaikki oli vähän salaperäistä . Prinsessa oli asunut talon raunioissa . - Pari viikkoa sitten hän oli muuttanut . Eräät suomalaiset metsätyömiehet olivat ottaneet hänet luokseen asumaan . Sillä hän ei toki olisi voinut asua talvea raunioissa . Varsinkin kun oli huomattu , että pentuja oli tulossa . - Niin , hän oli nimittäin kulkukoira .



Tätä tonttia vastapäätä oli talo josta Rita oli kuullut kuiskuteltavan jotakin . Siellä asui vanha mies . Hän oli tullut joitakin vuosia sitten vankilasta . Ei hän kyllä mitenkään rikolliselta näyttänyt . Hänellä oli pieni söpö koira . Ruskeaat silmät lyttyn menneeltä näyttävän naaman keskellä ja häntä heilui pystyssä innostuksen merkkinä .



Sitten eteenpäin . Nyt oli vuorossa vanhojen rouvien talo . Se oli vähän saman mallinen kuin Ritan koti , ainoastaan sillä erotuksella , etta käytävä takaovelle oli kadulta katsotuna talon vasemmalla sivustalla , kun taas Ritan kotona se oli oikeala puolella . Täällä oli tapana arkioloissa käyttää takaovea ja mennä sisälle sieltä eteisen ja keittiön kautta . Kun taas vieraat tulivat etuovesta , kadun puolelta suoraan olohuoneeseen . - Äiti oli kertonut , että täällä on sellainen tapa , Suomessa ei niin ollut .



Toisella puolella katua asuivat Williamsonit . Talon tytär Sally oli rakastunut . Hänen oli nähty suukottelevan poikaystävänsä kanssa .



Sitten Rita lähestyikin jo kadunkulmaa , missä Lisa oli sanonut odottavansa . Tässä kulmauksessa oli vaalea talo . Rita ei tiennyt ketä siellä asui . Mutta toisella puolella katua asui Mr Viita , eli Viita Jussi , kuten isä ja äiti sanoivat . Äiti oli kyllä neuvonut Ritaa sanomaan " mister Viita , koska täällä yleensä oli sellainen tapa . Ja kuullostihan se vähän kohteliaammaltakin . - Jussi Viita asui talossaan yksin . Vuosia sitten hän oli jäänyt leskeksi ja lapset olivat lähteneet maailmalle .





Ei oltu luotu lunta Jussin etuovelta . Näytti ihan siltä , että koko ovea ei varmaankaan oltu käytetty vuosiin . - Mutta mitäs valoa pikottaa tuolta keittiön ikkunasta . Siellä Jussi on varmaan juomassa aamukahviaan .



No mitäpä Jussista , sillä Lisaa ei näkynyt missään , - Jospa hän ei tulekaan .



Jatkuu huomenna ....

Koti Nakinassa