perjantai 28. marraskuuta 2008

Uuteen navettaan

Uuden navetan vaiheilta muistuu mieleen yhtä jos toistakin juttua , ei niinkään vanhan navetan vaiheilta . Taikka muistanpas jotakin . Mitä jos kerron sen ensiksi .

Vanha navetta ja heinälato olivat erilliset rakennukset , niiden välissä oli lammas- ja sikamökki , joten heinät lehmille haettiin vakalla . Kerran oli minun tehtävänä antaa lehmille heiniä . Olin olevinani hyvin topakkana siinä touhussa . Tälläsin heiniä vakkaan ja laulelin samalla . Siihen aikaan , kerroin jo aiemmin , sivistettiin kansaa soittamalla radiossa korkeatasoista musiikkia . Gerda Veneskoski soitti usein pianoa ja Lea Piltti lauloi kauniilla äänellään . Minä olin tullut siihen luuloon , että minulla on hyvä ääni . Minähän yritin laulaa killittää mahdollisimman korkealta : " tyttö istui kivellä ja kivi oli sileä ja vesi sitä virutteli ...." Vedin vakkaa navettaan päin . Vakka oli vanha ja venynyt sivuiltaan ja se takertui navetan oviaukkoon , eikä inahtanut minnekkään . Laulu katkesi siihen paikkaan .

Sitten toinen juttu , kiroilla ei saanut , ei missään nimessä . En ollut ikinä kiroillut ääneen , mutta silloin repesi . Minä ruihdoin vakkaa irti oviaukosta ja latelin saata peetä isoon ääneen . Lehmätkin oikein kurkisteli , että mikä metakka siellä on . Irtosihan se vakka . Minä ajattelin , että oli miten oli , tarpeeseen minä kiroilin , enkä turhan takia .

Oli se mahtavaa , kun saatiin muuttaa lehmät uuteen navettaan . Se oikein kaikui puhtauttaan . Lehmät aluksi nuuhkivat ympäriinsä . Tottuivat ihan tuota pikaa .

Sitten tuli vuoroon siirtää sika pahnastaan uuteen karsinaan . Sepä ei ollutkaan niin yksinkertainen juttu , kuin lehmien siirtäminen . Ruvettiin siihen touhuun koko porukka . Isä ei tainnut olla kotona .

Päästettiin sika ulos ja ajateltiin kulettaa se niin , että joka puolelta paimennetaan se oikeaan suuntaan . Sika kuitenkin ilmeisesti ei ollut samaa mieltä . Sialla muistaakseni on sellainen tapa , että jos sitä työntää johonkin suuntaa , se välttämättä haluaa mennä päinvastaiseen suuntaan . Siksi touhusta ei tullut yhtään mitään .

Loppujen lopuksi sika karkasi . Oli syyskesä ja talon ympäri oli sänkipellot . Sika kai näki avarat pellot ja pani parhaan vauhtinsa päälle . Me juostiin , minkä kintuista pääsi . Välillä joku meistä hyökkäsi sian kimppuun , mutta pyöreä ja lihava sika luiskahti aina otteesta . Oli kuin rodeo olisi ollut meidän pellolla . Sialla oli mukavaa , mutta niin oli meilläkin . Naurulta ei tahtonut pystyä juoksemaan . Viimein sika alkoi uupua , niin myös mekin .

Alettiin tuumia , että kyllä tässä on keksittävä jokin konsti . Viimein Heimo hoksasi ja haki suuren vakan . Me toiset juoksutettiin sikaa , paimentamalla sitä joka puolelta ja saatin viimein se juoksemaan vakkaan . Sitten , koko porukka vain karkulaisen kimppuun .

Meillä olivat lampaat ja vasikat samassa haassa . Keväällä isä laittoi jokaisen vasikan kaulaan pannan . Ne taluttettiin hakaan pitämällä pannasta kiinni . Pieni vasikka on melko helppo taluttaa , mutta vähän isompi saattaa jo tuottaa vaikeuksia . Me tytöt talutettiin pienempiä ja pojat suurempia .

Kerran oli taas tämä touhu meneillään . Aika pieniä olivat vasikat , mutta Paavolla oli jo talvella syntynyt talutettavana . Vasikkahan ei ollut yhtään innostunut hommasta . Se pillastui ja lähti juoksuun . Mutta Paavopa ei päästänytkään irti . Siinä multa pölisi ja pari viinimarja pensastakin halkesi , ennenkuin vasikka uupui . Niin se vain saatiin onnellisesti hakaan kesäksi .

Sitten joku vuosi myöhemmin , kun minä olin jo niin iso , että jaksoin hangota heiniä , lähdettiin Paavon kanssa purkamaan heinäkuormaa navetan vintille . Nuoria kun oltiin , niin siinä tuli mieleen kaikenlaista . Jompi kumpi meistä alkoi tuumata , osataanko me jodlata . Eihän se onnistu kovin hiljaa . Eikä se onnistunut isollakaan äänellä . Me luikauteltiin ja keikauteltiin jos mihin malliin ,mutta ei se oikealta kuulostanut . Loppujen lopuksi me ei ennätetty sitä oppiakaan , kun Elvi tuli sanomaan , olkaa jo ihmeessä hiljaa , kun ihmisiä kulkee tiellä . Arvelevat että ketä täällä rääkätään .

1 kommentti:

  1. Nauroin aivan kyyneleet silmissä, kun luin juttuja. Näin oikein sieluni silmillä sian pyydystämisen ja kuulin lauluesityksesi. Osaat kirjoittaa todella elävästi ja hauskasti. Aion tulostaa jutut ja lukea ne ääneen äidille.

    VastaaPoista