Hanna-äiti

Muistelen nyt Hanna-äitiä , isän äiti-puolta . Hänellä oli iso merkitys elämääni , vaikka ehdin tuntea hänet vain muutaman vuoden .

Hanna Lampela on tullut , tietoni mukaan , Autioon taloutta hoitamaan , emännän Hilda Aution ( isän äiti ) kuoltua lapsivuoteeseen 1909 ja avioitunut ( isän isän ) Heikki Aution kanssa ehkä 1910 . Lapsia tuli kolme , Eino 1911 , Aate 1915 ja Heikki , hän on kuollut nuorena . - Talossa ovat asuneet vielä lapset Heikin ensimmäisestä avioliitosta . Matti ( isä ) Lempi , Alma ja Tyyra .

20-luvun loppuvuosina äitini , Alma Lampela on tullut tädilleen Hannalle apulaiseksi ( mainitsin aikaisemmin ) ja löysi isän . Joten , Alma ( äitini ) tuli miniäksi tädilleen . Hannahan oli Lampelan vaarin , siis äidin isän , sisar . Äiti oli Einon ja Aaten ensimmäinen serkku , mutta ei mitään sukua isälle ( Matti ) .

Minua on joskus huvittanut nämä sukulaisuus jutut , sillä jos oikein ajattelee , niin meidän sisarukset ollaan Aaten lasten toiset serkut äidin puolelta ja isän puolelta ollaan melkein ensimmäiset serkut . Vahva on sukulaisuus . Sama juttu Maijan ja Ainon ( Einon tyttäret ) kanssa .

Muistan , miten kerran oltiin Hanna-äidin kanssa kahdestaan kotona . Olin alle kouluiän , koskapa kahvi oli kortilla siihen aikaan vielä ja kaikki toiset olivat koulussa , tai missä lie . Hanna -äiti oli hyvin salaperäisellä tuulella ja sanoi , tuleppas tänne , minä näytän jotakin . Mentiin nurkkakamariin ja hän avasi vanhan punaisen arkkunsa . ( Se arkku on minulla nykyisin , otin sen muistoksi Erolasta lähtiessäni .) Siellä oli kaikenlaista hänelle tärkeää ja yksi ylitse muiden . Tulitikkulaatikollinen kahvin papuja ja emalimuki , missä oli vanhat kahvin sakat . Mummu selitti , että keitetään ensin näistä sakkavesi . - Toimitus oli tärkeä , vettä mukiin ja se laitettiin hellalle kuumumaan . Sitten lähdettiin hakemaan lisää hellapuita . - Kahvin pavut olivat paahtamattomia , joten "rännäliä "tarvittiin . Pavut paahtuivat hellan hiilloksen päällä kauniin ruskeiksi . Sitten ne piti vielä jauhaa kahvimyllyllä . -- Siinä touhutessa oli unohtunut se sakkamuki ja sakat olivat palaneet pohjaan . - Kyllä mummua harmitti tosissaan . Hän kuitenkin sanoi , ei se mitään , keitetäänkin puhtaaseen veteen . Niin tehtiin ja minäkin sain oikeaa kahvia , varmaan ensimmäisen kerran elämässäni .

Mummu nautti kahvistaan todella . Hän kysyikin , oliko kahvi minusta hyvää . Sanoin olleen , mutta todellisuudessa ihmettelin sitä juodessani , miksi kummassa aikuiset niin pitävät kahvista . Ei se minusta kovin ihmeelliseltä maistunut

Mummu oli meillä paljon apuna . Hän asui silloin jo Alangolla , koska Eino oli kaatunut sodassa ja Autiota isannoivat leskeksi jäänyt Vieno ja uusi mies Veikko Mustola . Hän ei halunnut asua siellä , koska Aate oli oma poika . Minulla on muistikuva , että hän asui paljon meilläkin .

Kerran mummu oli taas ollut meillä ja minä lähdin hänen kanssaa Alangolle . - Mentiin suoraan , peltoja ja hakaa pitkin . Siihen oli muodostunut vahva polku , mikä ei koskaan kasvanut umpeen , ei ainakaan siihen mennessä , kun lähdin kotoa .

Mentiin peltojen poikki , niissä kasvoi luonnonheinää . Minä riivin heinien latvoja käsiini ja arvuuttelin mummulta " kukko , vai kana "- Jos heinän röyhy jäi käteen pitkäksi , se oli kukko , jos lyhyeksi , se oli kana . - Sitten huomasin mesikoita ojan reunalla . Poimin niitä ja toin mummullekin . Hänkin kiinnostui niin , että oli huomaavinaan yhden ja kumartui poimimaan , mutta se oli vain joku punainen kasvin lehti . Minulle tuli kamalan paha mieli , luulin mummunkin olevan kamalan pettynyt , kun hän kipeän ja kankean selkänsä kanssa kumartui turhaan . Juoksin ristiin rastiin niin kauan , että löysin mummulle lisää mesikoita . Mummu kiitteli ja silitti hiuksiani .

Mummu leipoi usein meillä . Hän teki todella hyvän leivän , Leivän juurta hapatettiin vain yhden yön yli , joten se ei ollut kovin hapanta . Kukin vuorollaan saatiin olla kaverina laittamassa juurta ja sekoittamassa jauhoja taikinaan . Samalla hän kertoi kaiken mitä leivän tekemiseen kuuluu . Minäkin olin niin pieni , että seisoin tuolilla juurisaavin vieressä oppia saamassa . Olin liian pieni itse taikinan tekoon . Taikinan siunaaminen on jäänyt mieleeni ikiajoiksi .

Leipiä tehtiin yleensä paljon kerrallaan , ainakin viisitoista meillä . Kun mummu otti leivät uunista pitkävartisella leipälapiolla , hän kantoi ne pirtin päätyseinän penkille . Meidän lasten tärkeä työ oli nostaa ne nojalleen seinää vasten , siinä ne jäähtyivät . Lopuksi mummu puhdisti leipien pohjat linnun siivellä ja latoi ne leipävakkaan , tai joskus leipäsaaviin .

Joskus kesäaikaan pirtti oli niin kuuma , että mummulla hiki virtasi pitkin otsaa . Hän riisui usen aluvaatteisilleen , että jaksoi leipoa . - Aluvaatteet olivat , vaalea , kankaasta itse tehty paita , liivi ja kankaiset polviin ulottuvat housut , eräänlaiset luukkupöksyt . Vanhemmilla naisilla niissä oli vielä siihen aikaan sellainen erikoisuus , että ne olivat haaroista auki , ihan niinkuin miesten aluhousuissa on halkio vieläkin . Liivien sivuilla oli napit joihin pöksyt kiinnitettiin . Pöksyjen etumusta napitettiin ensin ja sitten takamusta , että luukku voitiin avata "hyyssireissulla "

Tämä selostus tuli tähän mummun juttuun , mutta sama alusasu meillä toisillakin oli . Tosin niinä vuosina nuoret naiset alkoivat ostaa kaupasta kerrastoja . Silkkisiä tai trikoisia . Ja käyttivät korsetteja ja rintaliivejä .- - Mummu ja muutkin vanhemmat naiset eivät käyttäneet sukkanauhoja , vaan sitoivat sukkansa jalan ympäri nyörillä . Tytöillä oli sukkanauhat , niitä virkattiin itse , koska kumisia sukkanauhoja ei tahtonut saada .

Mummu oli pukeutumisestaan hyvin tarkka ja arvonsa tunteva . Hame oli melko pitkä ja tumma , niin arkena kuin pyhänäkin . Puseron helma oli hameen päälle ulottuva . Villatakki oli harmaa , helmassa oli tummia haitoja . Oli hänellä myös " läninkejä ", mekkoja . Kerran , muistan , kun hän halusi mennä seuroihin , hän pukeutui hyvin huolella , Puserona oli joku vaalea pusero . Siinä oli kaula-aukon ympärillä nyöri ,että aukko saatiin sopivan kokoiseksi . Tumma huivi päässä , mikä laskettiin hartioille sisätiloissa . Silloin hän lainasi isältä äidin vihkisormuksen . Oli komeaa olla sormus sormessa , olihan hän leskiemäntä . Kengät olivat nahkaiset nokkasaappaat . Niihin oli laitettu tekovaiheessa " narskua " pohjan väliin . Kengät narskuivat kävellessä . Siinä oli toinenkin tarkoitus , jos kengät narskuivat , ne olivat melko uudet . Olihan se eräänlainen vaurauden merkki , jos vanhalla emännällä oli uudet kengät . Lieköhän olleet isän suutaroimat saappaat .

Viimeisenä elinvuotenaan mummu rupesi saamaan jotakin huimauskohtauksia . Oli varmaan hänen viimeinen talvensa ja hän oli ollut meillä jonkin aikaa . Hän oli lähtenyt hakemaan puita tupaan ja kaatunut sillä reissullaan . Isä ei kai olut kotona , koska me "penskat " ei huomattu ihmetellä kun mummua ei näkynyt . Aikojen päästä Aate-setä tuli meille kertomaan , että mummu oli kävellyt suoraanAlangolle ja ollut kuhmu päässä . Puhunut sekavia ja sanonut , että Matti löi . Tietenkään ei ollut lyönyt ja Aate sen tiesi . Tuli vaan kertomaan että mummu on tallessa .

Varmaankin sinä keväänä mummu sai lääkäri Virpi Seppälältä tiedon , että hänellä oli kasvi vatsassa . Leikkausta olisi voitu yrittää , mutta , hän itse ei halunnut sitä . Koska siihen aikaan ei lääketiede ollut vielä niin kehittynyt , että lopputulos ei ehkä olisi ollut hyvä .

Mummu kuoli 29.7.1948 . Kuolessaan hän oli 72 vuotta ja 25 päivää vanha . -Nyt tuntuu , että hän oli suhteellisen nuori . Siihen aikaan 70-vuotias oli vanha . Eivät kulkeneet farkuissa ja korkokengät jalassa , niinkuin me nykyajan mummut .

Tämä kirjoittaminen on todella valaisevaa . Koskaan en ole tajunnut , minkä ikäinen olen , olenko minä se sama henkilö joka muistaa tällaisia asioita ja aikoja , kirjoittaa tietokoneella blogia !!

Kyllimarjaana