Mistähän lie peräisin tuokin sanonta . En tiedä , mutta hyvä aasinsilta tähän juttuun .
Autiossa oli Perjakka niminen lehmä ja meillä oli Siro , tyttärensä . Ei ollut Siro siroa nähnytkään , sen kummemmin kuin emänsä . Kumpikin olivat romuluisia vaaleanruskeita sarvipäitä . Naamakaan ei ollut liialla komeudella pilattu . Mutta hyvälypsyisiä olivat , väliäkös ulkonäöllä . Siro oli luonteeltaan kiltti , mutta Perjakka , peijakas , oli aitomus .
Silloin 40-ja 50-lukujen vaiheessa lehmät laidunsivat " väljän päällä" , kuten jo kerroin aiemmin , muistaakseni . Tien kahtapuolta oli riukuaidat ja joka talon pihaan oli portti . Lehmät laskettiin ulos ja niitä saateltiin jonkun matkaa .- Keväällä laidunkauden alkaessa , ne saateltiin metsään asti muutamana päivänä , että ne oppivat muistamaan minne pitää mennä .- No jos niitä ei saateltu kovin kauas ne rupesivat syömään tien poskessa . Perjakka oli joskus oppinut avaamaan portit , se laittoi toisen sarven riu'un ala- ja toisen yläpuolelle ja nosti ri'un syrjään . Toiset lehmät odottivat takana , kun Perjakka aukoi portit . Siitä pihaan vaan . Opittiin vahtimaan , milloin ne tulevat , eikä päästetty Perjakkaa mielityöhönsä .
Iltasella lehmät oppivat itse tulemaan kotiin . Siinä vaan oman navetan kohdalla otettiin omat ja laitettiin muiden lehmät menemään eteenpäin . Lehmille annettiin makupaloja navetassa , niin ne tulivat mielellään kotiin , kun tiesivät saavansa jotakin . Lehmät poikivat yleensä keväällä silloin , joten utareet täyttyivät ja ne tulivat lypsettäviksi .
Useimmissa taloissa navetat olivat 5-6 lehmän navetoita . Karsinat muutamalle vasikalle , lampaalle ja sialle . (Oli toki isojakin taloja , joissa oli tosi isot karjat ja navetat .)Ei ollut ruokintapöytiä . Heinät laitettiin parteen lehmän eteen . Piti osata laittaa sopivasti , muuten lehmä sotki niitä jalkoihinsa . Juottaminen tapahtui sankolla ja piti olla paljon lämmintä vettä , koska juottaminen tapahtui vain kaksi kertaa päivässä . Lehmä juo paljon , eikä näin ollen kylmä vesi tullut kysymykseen . Annettiin myös jauhoista valmistettua suurusjuomaa .
Vesi nostettiin vinttikaivosta . Sanko jäätyi talvella paksuksi möykyksi .
Vasta poikineille ja hyvälypsyisille tehtiin myös apetta . Se tehtiin olkisilpusta tai ruumenista . Sen valmistuksessa tarvittiin suuri amme . Siihen laitettiin kerroksittain silppuja ja jauhoja . Lopuksi kaadettiin päälle kiehuvan kuuma vesi . Amme peitettiin olki - ,tai heinäkerroksella . Tämä tehtiin aamulla illaksi ja illalla aamuksi . Hyvin hautunut ape tuoksui ihanan imelälle . Jos olisin ollut lehmä , olisin odottanut sen saamista .
Siihen aikaan syntymä ja kaiki siihen liityvä oli "tabu", niin ihmisen kuin eläimenkin syntymä . Lehmää käytettiin sonnilla , että se saisi vasikan , joskus ei yksi kerta riittänyt . Se vain oli minulle suuri arvoitus , että miten se vasikka joutui lattian alle , sitten kun lehmä on poikimassa .- Meille lapsille sanottiin , että navettaan ei saa mennä silloin kun lehmä on poikimassa , koska lattialankut on avattu , että vasikka saadaan nostetuksi .
Kyllimarjaana
Autiossa oli Perjakka niminen lehmä ja meillä oli Siro , tyttärensä . Ei ollut Siro siroa nähnytkään , sen kummemmin kuin emänsä . Kumpikin olivat romuluisia vaaleanruskeita sarvipäitä . Naamakaan ei ollut liialla komeudella pilattu . Mutta hyvälypsyisiä olivat , väliäkös ulkonäöllä . Siro oli luonteeltaan kiltti , mutta Perjakka , peijakas , oli aitomus .
Silloin 40-ja 50-lukujen vaiheessa lehmät laidunsivat " väljän päällä" , kuten jo kerroin aiemmin , muistaakseni . Tien kahtapuolta oli riukuaidat ja joka talon pihaan oli portti . Lehmät laskettiin ulos ja niitä saateltiin jonkun matkaa .- Keväällä laidunkauden alkaessa , ne saateltiin metsään asti muutamana päivänä , että ne oppivat muistamaan minne pitää mennä .- No jos niitä ei saateltu kovin kauas ne rupesivat syömään tien poskessa . Perjakka oli joskus oppinut avaamaan portit , se laittoi toisen sarven riu'un ala- ja toisen yläpuolelle ja nosti ri'un syrjään . Toiset lehmät odottivat takana , kun Perjakka aukoi portit . Siitä pihaan vaan . Opittiin vahtimaan , milloin ne tulevat , eikä päästetty Perjakkaa mielityöhönsä .
Iltasella lehmät oppivat itse tulemaan kotiin . Siinä vaan oman navetan kohdalla otettiin omat ja laitettiin muiden lehmät menemään eteenpäin . Lehmille annettiin makupaloja navetassa , niin ne tulivat mielellään kotiin , kun tiesivät saavansa jotakin . Lehmät poikivat yleensä keväällä silloin , joten utareet täyttyivät ja ne tulivat lypsettäviksi .
Useimmissa taloissa navetat olivat 5-6 lehmän navetoita . Karsinat muutamalle vasikalle , lampaalle ja sialle . (Oli toki isojakin taloja , joissa oli tosi isot karjat ja navetat .)Ei ollut ruokintapöytiä . Heinät laitettiin parteen lehmän eteen . Piti osata laittaa sopivasti , muuten lehmä sotki niitä jalkoihinsa . Juottaminen tapahtui sankolla ja piti olla paljon lämmintä vettä , koska juottaminen tapahtui vain kaksi kertaa päivässä . Lehmä juo paljon , eikä näin ollen kylmä vesi tullut kysymykseen . Annettiin myös jauhoista valmistettua suurusjuomaa .
Vesi nostettiin vinttikaivosta . Sanko jäätyi talvella paksuksi möykyksi .
Vasta poikineille ja hyvälypsyisille tehtiin myös apetta . Se tehtiin olkisilpusta tai ruumenista . Sen valmistuksessa tarvittiin suuri amme . Siihen laitettiin kerroksittain silppuja ja jauhoja . Lopuksi kaadettiin päälle kiehuvan kuuma vesi . Amme peitettiin olki - ,tai heinäkerroksella . Tämä tehtiin aamulla illaksi ja illalla aamuksi . Hyvin hautunut ape tuoksui ihanan imelälle . Jos olisin ollut lehmä , olisin odottanut sen saamista .
Siihen aikaan syntymä ja kaiki siihen liityvä oli "tabu", niin ihmisen kuin eläimenkin syntymä . Lehmää käytettiin sonnilla , että se saisi vasikan , joskus ei yksi kerta riittänyt . Se vain oli minulle suuri arvoitus , että miten se vasikka joutui lattian alle , sitten kun lehmä on poikimassa .- Meille lapsille sanottiin , että navettaan ei saa mennä silloin kun lehmä on poikimassa , koska lattialankut on avattu , että vasikka saadaan nostetuksi .
Kyllimarjaana
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti