maanantai 29. syyskuuta 2008

Leikit

Leikki on lapsen työtä , sanotaan . Jos näin on , olin ahkerimmasta päästä . Itseasiassa leikin vieläkin . Teen kaikenlaista . Itse ajattelen joskus , että en olisi ollut koskaan mikään arjen ahertaja . Työtä olen kyllä aina tehnyt , koska niin täytyy , mutta olisin halunnut olla vapaa " taivaan lintu ", vailla huolia ja pakotteita . Sellainen taitaa olla yksi pahimmista synneistä . " Työllä ja vaivalla jne . . " - Nyt kuvittelen , että on lupa tehdä mitä mielii , siispä liidelköön mielikuvitus linnun lailla , rakennelkoon pilvilinnoja mielin määrin .

Olipa lammashaan aidan poukamassa vihreä samettinen nurmikko . Lampaat olivat parturoineet sen lyhyeksi ja tiheäksi . Siellä vierähti monta kesäistä päivää , leikittiin rakentamalla lastuista ja päreen palasista taloja . Tuli pihat , istutettiin puita ja pensaita . Navetta täyteen käpylehmiä , lampaita ja sikoja . Laitettiin laitumet , missä karja laidunsi . Taloihin tehtiin huonekalut tulitikkulaatikoista ja pahvista . Tehtiin asukkaat tikuista ja puettiin ne . Kaikkea mahdollista . - Kodin ja leikkipaikan välissä oli viljapelto . Pihapiirin katot siintelivät tähkäpäiden yli taivasta vasten turvallisina ja kotoisina . Ei ollut pahaa maailmaa missään .

Samaisen lammashaan aidan varressa leikittiin usein , keittämällä sinikkapuuroa . Ihme ja kumma , sytytettiin joskus pieni nuotiokin sinne , eikä tullut tulipaloa . "Talosteltiin " räsynukke kainalossa kotia . Valettiin savikakkuja , astioina särkyneitä kupin palasia .

Joskus meitä lapsia oli koolla enemmänkin ja saatiin aikaan jokin pihaleikki . Rappiherraa , hautapalloa , puksusilla oloa , palikkarappia ja ties mitä . Talvisaikaan hypittiin lammasmökin katolta lumihankeen . Pudotus oli olevinaan aivan mahdoton . Myöhemmin huomasin , että paksun lumen aikaan ei metriäkään . Sitten oltiin yltäpäältä märkiä , ripusteltiin vaatteitamme ympäri pirtin uunia .

Yksi pimeiden talvi-iltojen mukavimmista leikeistä oli lentokoneella lentäminen . Se leikki onnistui , jos isompia poikia oli mukana . Leikin kulku oli sellainen , että nurin käännetyn penkin päällä seisoi joku leikkijöistä silmät peitettynä huivilla , penkkiä nostettiin molemmista päistä ja piti hypätä lattialle tietämättä , miten korkealla on . Juju oli se , että tämän hyppääjän edessä seisoi joku ja hyppääjä otti tukea hänen päästään , että ei putoa . Penkin nostajat useimmiten nostivat penkkiä vain muutaman sentin ja hiukan keinuttivat penkkiä tunnelman luomiseksi,
samalla tämä " tukihenkilö "laskeutui mahdollisimman matalaksi ja lopuksi vetäytyi kokonaan pois . Olipa tämä penkiltä hyppääjä leikkinyt tätä leikkiä miten usein tahansa , ei hän voinut mitenkään tietää , kuinka korkealla oli . Oli aika hurjaa hypätä , joskus muutama sentti , joskus vähän enemmän .

Katsottiin myös tähtiä turkin hihasta . Jostakin ihmeen syystä tätä ei kukaan halunnut leikkiä toista kertaa . - Haettiin isän turkki ja sammutettiin valot , sillä eiväthän tähdet näy muuten kuin pimeässä . Sitten piti olla kontallaan , toiset piteli turkin hihaa suorana , että näkyisi hyvin . Ja oijoi , joku toinen lirautti vettä hihasta tiirailija kasvoille . Yleensä siinä tuli hiukkasen peräkkäin juoksua ja muuta säpinää ja kastuihan se isän turkin hihakin . Ja mukavaa ei ollut ainakaan tiirailijalla , huumorintajua ei useimmiten löytynyt ollenkaan .

Meille kokoontui usein paljon nuoria iltaisin , poikia useimmiten , Paavon ja Heimon ikäisiä . Silloin oli erilaiset tekemiset . -Kerran pojat vetivät köysiä pirtin orresta toiseen ja harjoittelivat köydellä kävelyä . Ei siellä monikaan pysynyt pitkään . Pullon työntäminen oli melkoinen kilpa . - Kaksin käsin pidettiin pullosta ja työnnettiin sitä lattiaa pitkin . Ainoastaan jalat ja pullo saivat koskettaa lattiaa , siis oltiin lähes vaaka tasossa . Lie siinä tulleet " mahanahat " kipeiksi . Ja kärsihän se lattian maalikin aika lailla . Nostelivat leukoja ja taisivat painiakin .

Joskus innostuttiin piirtämään silmät sidottuina . Sekös oli hauskaa , varsinkin katselijoiden mielestä . Harjoiteltiin peilistä kirjoittamista , tehtiin kaikkea mahdollista .

Pitkät illat kuluivat mukavasti , ei ollut edes radiota monissakaan perheissä . Eikä radiosta tullut paljon kiinnostavaa ohjelmaa . Olikohan kuunnelma kerran viikossa ja aamu - ja iltauutiset . Yleensä musiikki oli jotakin konserttimusiikkia , tai pianon soittoa . Silloin yritettiin sivistää kansaa radion välityksellä . Se muuttui eräänlaiseksi "pakkopullaksi "eikä haluttu missään tapauksessa kuunnella sellaista . Kevyen musiikin tuokiot olivat vähäisiä . Ne kuunneltiin tarkoin , jopa niin , että mekin juostiin joskus kesken lypsyn kuuntelemaan " lauantain toivottuja ."

Kyllimarjaana

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti