perjantai 12. syyskuuta 2008

Novelli SUOLAKUPPI

Pikkuinen Eila Kyllikki , viisi vuotias astelee tarmokkaasti tietä pitkin naapuriin kahvikuppi kädessä , lainaamaan suoloja . Isonsiskon asialla . Pitää mennä tietä pitkin . Ei saa mennä oikopolkua , sen varrella on se kaivo .Tietä pitkin vain on niin pitkä matka .

Eila Kyllikki kipittää eteenpäin . Tuossa on polun pää . Miksi ei saa mennä tuosta ? Enhän minä nyt kaivoon mene . Polkuhan menee kaivon vierestä . Hän vilkaisee ympärilleen . Kukaan ei näe , mutta Taivaan Isä näkee , jos on tuhmana . Vaan jos sillä Taivaan Isällä onkin nyt muita hommia ja katsoo muualle .

Eila Kyllikistä tuntuu , että näin on . Hän kääntyy polulle . Polun poikki menee raja-aita . Aidan yli menemistä varten on asetettu keskimmäiselle riu'ulle laudan pätkä, jonka toinen pää on maassa . Näin noustaan aidan päälle . Toinen lauta on asetettu aidalta laskeutumista varten naapuri , Junnon puolelle .

Matka jatkuu . Pitkät heinät sulkevat pienen kulkijan aivan omaan maailmaansa . Ei näy kuin polku ja sen yllä taivas .

Tuossa on kaivo . Siellä asuu näkki . Sanovat , että se sieppaa pienet tytöt , jos kaivoon kurkistaa . Ei kai se näkki varmaan kovin vihainen ole . Jos sillä onkin ikävä , kun asuu yksin kaivossa .

Eila Kyllikistä rupeaa tuntumaan , että voisihan sinne kaivoon vähän kurkistaa ja jutella näkille . Sitten ei varmaan olisi niin ikävä . Hän asettuu vatsalleen kaivon kannelle ja kurkistaa kannettomasta aukosta alas . Joku kyllä kaivossa on , mutta ei tuo ole näkin näköinen . Näkyy pilviä ja pieni tytön pää , valkea tukka . Tuohan on minun kuva . Ei ole näkki kotona . No niin , eipäs näkki siepannut minua . Pois täältä kaivon kannelta ennekuin Taivaan Isä näkee .

Matka jatkuu . Polulla on höyhen , ruskean kirjava , on valkeitakin . Nämä ovat varmaan meidän ja Junnon kukon höyheniä . Ne tappelivat tässä viime sunnuntaina niin , että jalat suorina lopulta makasivat . Kyllä on tosi typeriä nuo kukot , tapella nyt niin kovasti . Paavo sanoi , että niille tuli tappelu sen takia , kun Junnon kukko ei sietänyt sitä , että meidän kukolla on komeampi ääni ja Heimo sanoi , että meidän kukko oli kateellinen , kun Junnon kukko on niin komean kirjava . Itse on vain valkoinen . Täytyy kyllä myöntää , että Junnon kukko on komeampi , mutta ei sanota meidän kukolle . Kiekukoon se komealla äänellään .

Eila Kyllikki päättää ottaa höyhenen taskuunsa ja laskee kupin maahan ja siihen se unohtuukin . Polku houkuttelee salaperäisenä eteenpäin . Yläpuolella näkyy taivas . Mikähän pilvi on äidin pilvi ? Äiti meni viime lokakuussa taivaaseen . Eila Kyllikillä on ikävä äitiä .

Viime kesänä oli vielä sota . Sota on paha asia . Sodassa kaaduttiin . Sitten kotona itkettiin ja pantiin mustat mekot päälle , kun Eino-setäkin kaatui . Miksihän ne niin itki ? Ei se niin kovasti satu , jos kaatuu lumelle tai tällaiselle pehmeälle polulle .

Eila Kyllikki heittäytyy polulle ihan selälleen . Nyt hän on kaatunut . Ei tätä nyt kannata mustat mekot päällä itkeä . - Tuolla yläpuolella on äidin pilvi . Siellä äiti odottaa minua .

Uni ottaa syliinsä pienen tytön . Hän näkee unta , että eräs naapuri , Aittokankaan Ottu tulee myllystä . Joku enkelin nököinen , valkeissa vaatteissa istuu myllykuorman päällä . Sehän on äiti ! Äiti viittaa kädellä ja huutelee : " Kyllikki , Kyllikkii..." Ottu vain hoputtaa hevosta eikä pysähdy . Tulee itku .

Isä tulee . Mistä isä siihen tuli ? Ottaa syliinsä . - Elä itke isän pieni tyttö . Mikä hätänä?- Äiti olisi ottanut mukaansa , mutta Ottu ei pysähtynyt . - Mitä sinä rakas lapsi selität , olet varmaan nähnyt unta .

Enhän minä ihan oikeasti kaatunut , leikisti vain . - Isällä on kyynel silmässä . Isä on hassun näköinen . Tukka sojottaa päässä . Miten isällä ei ole lakkia nyt ? Aina se on päässä , kun isä on ulkona .

Eila Kyllikkiä alkaa naurattaa . Etsitkö sinä isä minua ?Juoksitko sinä ja pidit kiinni puukon tupesta , että se ei leppase takapuolen päällä ja puukko putoa ? - Juoksinhan minä ja kai minä pidin tupestakin . Lähdetään kotiin .

Mutta se suolakuppi . Missä se on ? Pitää hakea suoloja , kun on kirnuttu .

Voi rakas lapsi , suolat on jo haettu ja siitähän se hätä tulikin , kun sinua ei näkynyt Junnossa eikä missään . Luultiin , että jos olet pudonnut vaikka kaivoon . - En minä pudonnut , eikä näkki ollut kotonakaan .

Voi , miksi isä meni noin surullisen näköiseksi ? Isällä on murheita . Sanoo , että on raskasta yksinään viedä joukkoa eteenpäin . Paimentavat toinen toistaan . Tällaista se on . - Etsitään nyt se suolakuppi ja lähdetään kotiin .

Kyllimarjaana

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti