Puintipäivä

Suuri pirtti tuntui oudon hiljaiselta unenpöpperöiseen mieleeni , kun heräsin aamuvarhaisella .Istuin laidasta vedettävän sägyn reunalla ja mietin hartaasti , miksi piti tänä aamuna herätä aikaisin . - Ketään ei näkynyt .

Ei näy ristinsielua , sanoisi Aino , palvelija . Aino on palvelija . Isä käski sanoa Ainoa palvelijaksi . Se on kohteliaampaa kuin jos sanottaisiin piiaksi . - Mikähän se sellainen kohtelias on ? Se on kuulema sellainen hieno sana , pojat puhuivat , että isä on oppinut sen , kun kulkee kirkolla valtuuston kokouksissa .

Aino on varmaan mennyt lypsylle ja toiset lie mikä missäkin . Kouluun ne ei ainakaan ole menneet vielä , koska reput ovat penkillä . - Muistuihan se mieleen , kun enimmät unet oli karisseet silmistä . Tänään on puintipäivä .

Nopeasti peitot syrjään . Täytyy kiireesti pukea .- Mekko päälle . Sukat löytyvät leipäpelekan varren päältä roikkumasta ja kengät uunin reunalta . -Voi , kunhan eivät olisi pudonneet lieteen niinkuin Ainon uudet monot talvella . Käki paloi puhki . Isä yritti korjata , mutta eihän ne tulleet entiselleen . Aino itki monta päivää . Tietäähän sen , niitä kun ei meinannut millään saada . Oulaisista asti piti hakea .- Onneksi minun ovat oikealla paikallaan . Uuni on kyllä lämmin , kun Hanna-äiti leipoi eilen ruisleipää puintiväelle . Hän tulee myös avuksi laittamaan ruokaa .- Kengät ovat lintallaan ja muutenkin jo kuluneet ja risaiset , että tuottaa pieniä vaikeuksia saada selvää tulevatko ne oikeisiin jalkoihin . Sitten vielä takki ja lakki . - Kiireesti ulos .

Puintiväkeä oli alkanut tulla jo puintipaikalle . "Ryskyä " ja mootoria asetettiin paikoilleen . Rysky oli puimahuoneen katon alla . ( Puimahuoneen keskivaiheilla oli ovet molemmilla sivuseinillä , samalla kohtaa . Puimakone oli hyvä vetää hevosella katon alle . Ryskyä veti aina vakainen voimakas hevonen .) - Moottoria asetettiin paikalleen puimahuoneen ulkopuolelle . Asiantuntijana ja koneenkäyttäjänä oli Ahingon Heikki . Hanna-äidin mielestä koneenkäyttäjä oli vähän niikuin virkamies . Ruoka-aikana Heikki söi kamarissa , liina pöydällä . Muu väki pirtissä pitkän pöydän ääressä . Olimme huomaavinamme , että Heikkiä hiukan ujostutti tällainen järjestely . Hanna-äiti oli joskus nuorena ollut pappilassa piikana ja oli sieltä oppinut monia tapoja joita sovelti täällä kylälläkin .

Junnonperällä oli oma puintiyhtymä ja siihen kuuluivat kaikki perukan kahdeksan taloa . Vilja niitettiin viikatteella ( kukin talo omansa ) ja pantiin seipäille kuivumaan , ruis ja heinänsiemen lyhteille ja lyhteet kuhilaille . - Kun kaikkien talojen viljat olivat kuivuneet , aloitettiin puinti . Puintijärjestys oli sellainen , että vuorotellen kone siirtyi talosta taloon , aina päinvastaisessa järjestyksessä kuin edellisenä vuotena . Siis jos esimerkiksi Ahola oli edellisenä syksynä ollut viimeinen , koneet säilytettiin siellä talven yli ja seuraavana syksynä puinti aloitettiin tästä päästä perukkaa . Näin säilyi sopu . Koskaan ei tullut riitaa puintivuoroista . Puintitouhussa tarvittiin melkoinen määrä väkeä , oltiin väkivelkasilla .

Muistan kokoneeni puintiJn jonkinlaisena elonkorjuun juhla-aikana .Työ aikaihmisillä oli tietenkin raskasta , mutta se tehtiin jonkinlaisen leikkimielisen urakoinnin merkeissä ja se sujui mukavasti . Meidän perällä suurin osa väestä oli huumorintajuisia ja myönteisiä ihmisiä .

Oli monenlaista mukavaa , varsinkin sellaisissa taloissa kuten Alanko , joissa puintipaikka oli hiukan kauempana talosta . Joku keksi , että juostaanpa kilpaa , kuka ensin ehtii ruokapaikalle . Aate-setä , silloin mies parhaassa iässään , voitti usein .

Vaikka oli tiukkaa ruuasta , joka talossa yritettiin järjestää parasta ruokapöytään . Joku tappoi lampaan tai vasikan , kerran oli Junnon Erkki ampunut metson . Kenelläkään ei ollut tarpeeksi astioita , joten niitä lainattiin naapureista . Ruokaa laitettiin paljon ja tapana oli kutsua lähinaapureiden "kotimiehetkin" syömään . He söivät puintiväen jälkeen . Muistan , että lapsillekin ruoka maistui .

Puintiajassa oli lasten mielestä jonkinlainen romanttinen tunnelma . En tiedä onko tuo romanttinen oikea sana , sopisiko jännittävän salaperäinen . Kaikki sen koimme , jopa aikuisetkin .

Iltaisin - syyskesällä - kun pimenee ja viilenee , nousee sumua maisemaan . Joskus kun jonkin talon puinti haluttiín saada päätökseen , puitiin pimeän hämäriin asti .Puintipaikka tuntui olevan oma maailmansa . Aherrusporukka sumuseinämän sopukoissa .

Me lapset kiehnättiin puintipaikalla ihan riesaksi asti . Meitähän riitti , joka talossa iso liuta . Seistiin moottorin vetoaisalla , mikä tärisi mukavasti moottorin voimasta . Joskus kun oli kylmä , liotetiin palelevia sormia moottorin jäähdytysvedessä .

Koneekäyttäjänä oli koko puintikaudeksi kysytty joku määrätty henkilö , joka tiesi mootoreista ja osasi vastata siitä puolesta . Tietenkin hän vahti meitä lapsia myös , että ei menty remmeihin . Koskaan ei tapahtunut onnettomuuksia . -Koneenkäyttäjistä muista Ahingon Heikin , Kuosmas Jussin ja Peltolan Uunon .

Jos puitiin myöhään , meidät lapset komennettiin kotiin . Millään ei olisi haluttu .-Se kotimatkakin jätti mielen pohjalle unohtumattoman onnellisen ja salaperäisen muiston . -Puintipaikan äänet - mootorin "säkätys " ja "ryskyn" ulahtelu kuuluivat selvinä sumuseinämän takaa , pienet kotimatkalaiset oman kehänsä sisässä . Näkyvyyttä ei paljon mihinkään suuntaan .

Puintiväki tuli vielä taloon iltaselle ja sen jälkeen saunaan . - Jos työ oli melko kovaa puintimiehille , oli se sitä myös naisväelle . Kokattiin monta isoa ateriaa päivässä .

Puinnin jälkeen tuli meille lapsille mukavia leikkipaikoja . Isä tosin väitti , että jääköhän yhtään ainutta olkea suoviin , kun laukkaavat ympäri hipalla ja piilosilla .